Resurssien käytöstä ja riippuvuuksista

Haluaisin tänään kirjoittaa resurssien oikeanlaisesta hyödyntämisestä sekä riippuvuuksista. Esimerkkitilanne omasta elämästäni; haluaisin ostaa uuden läppärin ja uuden Raamatun. Minulla on molempia jo ennestään. Yritän perustella itselleni sekä miksi niitä tarvitsen, että miksi minun ei kannattaisi niitä ostaa. Käykö järkeen? Ellei, lue eteenpäin.

Onko syytä ajatella, että uuden tietokoneen tai uuden Raamatun hankinta ovat tuhlausta? Vai voiko niitä nähdä sijoituksena johonkin parempaan, tulevaisuudessa: kirjoittamiseen, evankeliointiin? Ovatko ne Jumalan valtakunnan sijoituksia, vai palvelevatko ne vain omia, itsekkäitä tarkoitusperiäni – välineurheiluna? Voisiko aikani ja rahani käyttää järkevämmällä tavalla kuin miettien tällaisia asioita, jotka ovat kuitenkin aika triviaaleja, maallisia murheita? Olisiko järkevämpää mennä itseensä, hakeutua jälleen parannuksen paikalle?

Onko shoppailu eräs ”päihde”, johon olen jo koukussa? Tarvitsenko aina jonkun uuden ”päihteen” elämääni? Onko muunlaista elämää olemassakaan? Minulle? Ylipäätään? Tämän ”päihteen” ei välttämättä tarvitse olla kemiallinen tuote, vaan tarkoitan tässä yleisesti riippuvuutta aiheuttavaa käyttäytymismallia; joka palkitsee lyhyellä tähtäimellä, ja siten koukuttaa, mutta aiheuttaa pitkällä tähtäimellä ”krapulan” eli vieroitusoireita ja muita haittoja. Esimerkiksi älypuhelimet ovat eräs nykyajan riippuvuutta pahiten aiheuttavista epäjumalista. Koetappa olla kuukausi ilman, ”I dare you”! Toisaalta niidenkin kautta on mahdollista tavoittaa evankeliumilla ihmisiä ympäri maailmaa. Kaksipiippuinen juttu, sanoi sinisorsa haulikosta.

Lopulta asiani ovat edellä mainitusta huolimatta aika hyvin. Toimeentuloni on tällä erää turvattu muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Se on enemmän kuin monella muulla ihmisellä, sekä määrältään ja kestoltaan. Saan apteekista sellaiset lääkkeet, joita syömällä pysyn lähestulkoon täysissä järjissäni (suhteellista, tiedän). Toisaalta niistäkin on omat haittansa, jotka tullevat eteen vuosien saatossa. Kaikki me kuolemme joskus. Käyn lisäksi terapiassa, mikä tavallaan viihdyttää minua, mutta ei aina vie asioitani toivomallani tavalla eteenpäin. Itse joudun kaiken raskaan työn tekemään, ja nostamaan juurineen jokaisen kannon maasta siitä väärästä istutuksesta, jonka sielunvihollinen on vaikeina vuosinani koettanut kylveä pieneen kiviseen sydämeeni. Minulla on tästä huolimatta myös paljon aikaa käytettävissä esimerkiksi tämän kaltaiseen pohdintaan.

Vähän poimimalla edellisestä kappaleesta saadaan irti: rahariippuvuus, ahneus, kitsaus, ylpeys, lääkeriippuvuus, itsekkyys, laiskuus. Vai olenko itselleni liian ankara? ”Only God can judge me”.

Saan turvata Jumalaan siinä, että Hän auttaa minua kaikessa. Hän yksin siihen pystyy. Minä en. Hän on kylvenyt minuun myös uskon siemenen, joka on saanut kasvaa, murtaa pikku hiljaa kiven sydämestäni, uudistaa siitä ympärileikatun lihasydämen, ja varjostaa lopulta alleen kaiken vihollisen voiman ja vallan. Osan tästä sanon uskossa enkä näkemisessä, koska prosessi on yhä kesken.

Hän on se liikkumaton liikuttaja, jonka ansiosta universumi pysyy koossa ja toimii niin kuin sen pitää. Hän tietää elämäni jokaisen mutkan jo ennen niiden tapahtumista; pysynkö tiellä vai meneekö pitkäksi.

Pyydän lopuksi rukouksessa Isältä Jumalalta Jeesuksen veren suojaa minun ja perheeni elämän ylle Jeesuksen nimessä. Pyydän sitä samaa myös teille, hypoteettiset lukijani. Vapauttakoon Hän minut ja teidät haitallisista riippuvuuksistamme; ohjatkoon Hän myös meidän ajan ja muiden resurssien käyttöämme valtakuntansa hyväksi. Johdattakoon Pyhä Henki meitä matkallamme kotiin ja lohduttakoon Hän meitä, aina Jeesusta kirkastaen, Aamen.

Ole siunattu.

2 vastausta artikkeliin “Resurssien käytöstä ja riippuvuuksista

  1. Tsau. Sinä olet rehellinen, kerrot asiat suoraan niinkuin ne ovat. Se on hyvä. Tässä on oma kokemukseni aiheesta:
    Elin oman pääni mukaan pitkät ajat, väsyin siihen ja tulin herätyksen tilaan, jälkeenpäin tämän tajusin.
    Parantelin elämääni; vähensin ryyppäämistä, vähensin veronkiertoa, ajoin liikennesääntöjen mukaan jne.
    Sitten tapahtui se ihme, sai tunnustaa Jeesuksen ja pyytää syntini anteeksi. Synnyin uudestaan ja sain Pyhän Hengen ja uusi elämä alkoi. Jumalan Henki johdatti minut lukemaan Raamattua, rukoilemaan ja alkoi kuljettaa minua. Olin seurakuntayhteydessä. Alkuaika kristittynä oli minulla ihan mahtavaa. Sitten Sana alkoi paljastaa elämäntilanteessani asiota jotka olivat ristiriidassa Sanan kanssa esim. ahneus, ylpeys, porno, äkkipikaisuus jne.
    Joistain asioista, kuten nuuskaamisesta, vapauduin ihan niks-naks, uskoontullessani.
    Joittenkin asioitten kanssa homma meni vaikeammin.
    Muistan että, tunnustin ihan ajatuksissani noita asioita, sitä mukaa kun niitä ilmeni, en edes silloin välttämättä ymmärtänyt rukoilevani. Kerran menin rukouskokukseen 3 eri asiaa tunnollani. Kappas vaan, juuri tuossa kokouksessa käsiteltiin noita asioita. En muista sanoinko ääneen mitään, mutta sain kuitenkin rauhan noitten asioitten suhteen siellä kokouksessa. Jälkeenpäin ymmärsin, että Jeesus lähestyi minua, ikäänkuin kokeili minua, haluanko seurata ja totella häntä, eli Sanaa. Hän nimittäin ilmoitti Itsensä minulle pian tuon tapaauksen jälkeen.( Joh14; 20-24) Hän alkoi puhua minulle hengen kautta. Pelästyin tietysti ja pidin itseäni hulluna jne.
    Hän alkoi opettaa minua. Ja kuljettaa minua. Alusta asti Hän puhui: Minä olen sinussa ja Sinä olet Minussa!
    Paranuksen tekeminen tietysti muuttui rivakammaksi ja oppiminen ynnä muu. Minä ajattelin, että näinhän tämä jatkuu voitosta voittoon, viimeiseen hengenvetoon asti. Kyselin oikein Häneltä, että mikä synti tai väärä asenne tms.
    seuraavaksi kukistetaan, mutta sitten Hän alkoikin puhua rististä!
    Olin näet tulossa sille paikalle jossa liha eli vanha aatami alkoi tehdä temppujaan.
    Kyselin uskovaisilta neuvoja. He vain sanoivat suunnilleen että, -Ei sille mitään voi sille lihalle…
    Erään kirjan kautta sain kuitenkin vastauksen: Jeesus ei ristillä kukistanut pelkästää syntejämme vaan myös vanhan aatamimme, tuon synnin tekijän ja suorittajan.( Room6:6 ja monta muuta paikkaa) hän kukisti myös maailman ja perkeleeen ja kuoleman ja kaikki alkeisvoimat! Hänen voittonsa on täydellinen!
    Joka uskoo Jeesukseen saa tämän kaiken plus uuden elämä, Jumalan lapsen aseman, Pyhän Hengen ja ankaran vainon osakseen!! Ai minkäkö tähden vainoa? No, tuo vaino ikäänkuin pakottaa kristityn turvautumaan Jeesuksessa Isään Pyhässä Hengessä eli vaeltamaan Hengessä. Jumalan Sanan lupaukset näet tulevat todellisiksi niissä kristityissä jotka vaeltavat Hengessä.
    Oho, aika pitkä stoori…

    Tykkää

    1. Kiitos että kommentoit ja jaat näitä, tämä rohkaisee minua eteenpäin Tiellä. Ja voi joku muukin näitä lukea ja saada Hengen viisautta. Vielähän tässä tekemistä on Jeesuksella että minut saadaan siihen malliin joka olen Isän kodissa perillä, mutta hyvä puoli on se, ettei hän jätä alkamaansa työtä kesken.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s